Esikoisvuosi 2016

TheraFish:n esikoisvuosi

On aika vetää yhteen hieno vuosi 2016, joka oli TheraFish:n ensimmäinen toimintavuosi. Päällimmäisenä mieleen vuodesta jäi se, miten monenkirjava kalastajien ja veneilijöiden joukko lautallamme kävi nauttimassa kauniista ja monimuotoisesta Lohjanjärvestä.

 

Tapahtumista mieleenpainuvin meille molemmille oppaille oli osallistuminen heinäkuun Getwet-tapahtumaan lämpimän aurinkoisena heinäkuun lauantaina. Tuolloin veneily- ja ongintamaistiaisia saivat muun muassa ikäihmiset, erityisryhmät ja lapsiperheet koirineen. Kaiken kaikkiaan tuona päivänä kävi lautassa noin kymmenkunta pyörätuolia, kaksi per reissu. Oli mahtava nähdä esimerkiksi palvelutalossa asuvien muistisairaiden selvä virkistyminen heidän nähdessään tuttuja maisemia Lohjanjärvellä jopa vuosikymmenten takaa. Luontoäitiä parempaa terapeuttia ei ole. Tuona päivänä olimme paitsi erittäin iloisia onnistuneesta tapahtumasta, niin myös ylpeitä tekemästämme työstä. Päivä oli täynnä ”TheraFish:n logon näköistä toimintaa”. Päivän kruunasi maittavat grilliruoat Cafe Aurlahdessa.

 

 

Kesän aikana lautallamme kävi veneilemässä, onkimassa ja vetouistelemassa useita erityisryhmiä. Kiitos tämän mahdollistamisesta kuuluu erityisesti asiakkaittemme lähityöntekijöille, jotka olivat aktiivisia reissujen varaajia, tarjoten täten osallistujille iloisia ilmeitä, jännittäviä hetkiä, sosiaalista toimintaa ja ennen kaikkea ikimuistoisia kokemuksia Suomen luonnossa.

”Kiitokset vielä ihan huippukesäretkestä!!!! Voisko moniaistillisempaa retkeä toivoakkaan?” (Palaute asiakkaan mukana olleelta lähityöntekijältä)

Lohjanjärven ympäristö tarjoaa mukavasti palveluja kesän veneretkeilijälle. Lakeside Cafe Vohloisissa on lyhyen venematkan päässä Aurlahdesta. Kävimme nauttimassa Lakesiden viihtyisästä miljööstä, virvokkeista ja purtavasta sekä rauhallisesta tunnelmasta usean kerran kesän aikana. Eräänä heinäkuisena iltana palatessamme Lakesidesta koimme tyynellä järvellä upean auringonlaskun ja tuplasateenkaaren. Tuolloin tuli tunne, että ”jotain suurta” tapahtuu.

 

Yksi Lohjanjärven mielenkiintoisimmista nähtävyyksistä ja ajanviettopaikoista on kelluva lauttaravintola Kaljaasi Virkkalan edustalla. Kaljaasiin pääsy on mahdollista ainoastaan vesiteitse ja se onkin suosituimpia veneilykohteita kesäisellä Lohjanjärvellä ja osui usein myös TheraFish:n reitille.

kaljaasi lauttaravintola

Kylpylähotelli Päiväkumpu Karjalohjalla toimi pitstoppina muutamilla TheraFish:n reissuilla. Reissuruokien laittaminen kävi kätevästi Päiväkummun rannassa olevassa grillikatoksessa. Näin tapahtui esimerkiksi Euroloanin palkintokisamatkalla kesäkuussa: https://www.euroloan.fi/ajankohtaista/uutiset/kalastusmatkan-arvonnan-voittaja.

 

Lohjanjärven Karjalohjan puoleinen osa tarjoaa kalastuksellisesti ja maisemallisesti hyvinkin vaihtelevia kokemuksia, joka on merkki Lohjanjärven monimuotoisuudesta. Kaunis Karkalin luonnonpuisto lehtoineen ja luolineen edustaa ainutlaatuista suomalaista luontoa, jota tullaan katsomaan ja kokemaan kauempaakin. Tässä israelilaisia asiakkaita lautallamme heinäkuussa Karkalin edustalla. Lautalta pulahdettiin aurinkoisena päivänä uimaan mukavan viileään veteen.

 

 

Oppia ja kehitystä

Paitsi upea ja mahtava, niin vuosi oli luonnollisesti myös haasteellinen. Haastetta toi Suomen muuttuvat keliolosuhteet. Turvallisuus on meille erittäin tärkeä ja keskeinen tekijä reissujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Erityisesti pyörätuolin käyttäjien turvallisuus ja mukavuus huomioiden on suunnitelma reissun toteutuksesta, esimerkiksi käytettävä kalastusmuoto, välineet ja reittisuunnitelma tehtävä tarkasti ja joudumme myös pitämään tuulirajoja. Onneksi kesän aikana vain yksi reissu jouduttiin siirtämään toiseen ajankohtaan. Tuulisia päiviä kuitenkin riitti ja Isoselkäkin ylitettiin muutaman kerran melkoisen kovassa kelissä länsi-lounastuulen nostaessa aaltoja ja pyyhkiessä järveä päästä päähän.

Oppaillamme on pitkä kokemus sosiaali- ja terveysalalta ja työskentelystä eri tavoin tukea tarvitsevien ihmisten arjessa ja kuntoutustyössä. Meille on tärkeää että saamme edelleen vahvistettua kalastuksen ja veneilyn asemaa kaikkien ihmisten harrastuksena. Asiaa osaltaan tuki Marin valmistuminen Tampereen ammattikorkeakoulun Iktyocare-koulutuksesta Erityisryhmien vesistöohjaajaksi. Toimintaamme pääsimme puolestaan esittelemään syksyllä Viisas Elämä-messuilla Tampere-talossa. Mukavia tapahtumia olivat myös Venemessut Helsingissä ja Hyvinvointimessut Lohjalla, sekä erityisesti Länsi-Uudenmaan Hyvinvointifoorumi Lohjalla, joka jäi mieleen mieliäkin liikuttaneena tapahtumana, kun keskusteltiin vesille pääsyn mahdollistumisesta vielä iäkkäänä ja sairaanakin.

Kuhan jigikalastuksen suhteen aktiivisinta syöntiaikaa oli huhti-toukokuu, sekä juhannuksesta syyskuun alkupuolelle. Erityisesti kesäkuun lopun, sekä heinä-elokuun aamut, myöhäiset iltapäivät ja illat olivat usein mahtavia sekä keleiltään että syöntiaktiivisuudeltaan. Palkitsevia kalastuspäiviä, milloin tunne että kaikki opittu ja oletettu täsmää, oli usein. Sitten taas oli puolestaan haastavia ja vaikeita päiviä, jolloin töitä sai tehdä todella paljon että jotakin tapahtumaa siiman päähän sai aikaiseksi. Jigikalastuksen haasteellisemmat hetket sekä kannustavat että pakottavat opettelemaan uusia tekniikoita, välineitä ja paikkoja, jotta pystymme myös jakamaan oppimaamme asiakkaillemme. Tämä on varmasti elinikäisen oppimisen prosessi myös itsellemme.

Kiitollisena menneestä ja täysillä kohti tulevaa

Ensimmäinen toimintavuotemme oli hieno. Olemme saaneet mahtavaa tukea ja kannustusta, kiitos siitä. Kiitos kaikille mukanamme olleille ryhmille: perheille, kaveriporukoille, yrityksille, erityisryhmille, sekä veneilyn, että kalastuksen parissa viihtyneille asiakkaille, sekä aloittelijoille että aktiiveille. Haluamme kiittää myös mahtavia yhteistyökumppaneitamme, jotka ovat mahdollistaneet toimintaamme laadukkaat välineet sekä tehneet paikallista yhteistyötä kanssamme Lohjanjärven ympäristössä.

Ensi vuodelle on suunniteltu ja suunnitteilla kaikenlaista uutta tapahtumaa nykyisen lisäksi, niistä tarkemmin myöhemmin.

Oikein hyvää, ikimuistoista vuotta 2017!

Kirjoittanut Esa Keino

”Vesi vanhin voitehista”

Lohjanjärvi toivotti tervetulleeksi vesiliikkujia vauvasta vaariin

Eilen 30.7. järjestettiin Lohjalla Aurlahden vesiliikuntapäivä, joka oli osa viiden EU-maan ulkoilujärjestöjen vesiliikunnan edistämisprojektia #GetWet #Beactive, jonka tavoitteena on tehdä vesiliikunnan eri lajeja tunnetuksi, innostaa uusia ihmisiä vesiliikunnan pariin ja madaltaa kynnystä vesiliikuntaan osallistumiseen. Aurlahden vesiliikuntapäivä oli projektin päätapahtuma Suomessa.

Avarakatseiset projektinvetäjät suunnittelivat mukaan veneilyn ja kalastuksen osana tapahtumapäivää ja TheraFish:lla oli kunnia olla tapahtumajärjestäjänä näiden osalta. Muina lajeina päivässä nähtiin muun muassa erilaisia uintilajeja, SUP-lautailua, melontaa, purjehdusta sekä näyttävää Fly Boardingia.

Millainen päivä siitä sitten kehkeytyikään…

Saadessamme kutsun tapahtuman järjestämiseen, meille oli alusta alkaen tärkeää, että tapahtumapäivänä saataisiin osallisuuden tunnetta ja elämyksiä henkilöille, joille vesiliikunnan, veneilyn ja kalastuksen kokeminen ei ole mahdollisuuksien puolesta ihan jokapäiväistä herkkua. Mainostimme tapahtumapäivää omien sivujemme sekä verkostojemme kautta ja Suomen ladun vapaaehtoiset olivat aktiivisesti mukana osallistujien tiedottamisessa sekä avustamassa tapahtumapäivänä.

Päivän aikana lautalla olikin onkimassa ja veneilemässä tunnin reissuilla varsin kirjava joukko eri-ikäisiä ja eri tavoin liikkuvia ja kommunikoivia iloisia ihmisiä. Niin, ja olihan mukana yksi nelijalkainenkin veneilijä.

Päivän aikana lautalla kävi yhteensä 8 pyörätuolin käyttäjää. Lauttaan mahtuu mukavasti ja turvallisesti kaksi pyörätuolia kerrallaan ja osa pyörätuolin käyttäjistä siirtyivät avustettuna lautan sohvalle, joten pyörätuoli pystyttiin jättämään jossain tapauksessa maihinkin.

Tapahtuman parasta antia olivat iloiset ilmeet, hymyt, riemun kiljahdukset, kannustavat sanat sekä erityisesti innostuminen kalastuksesta. Päivän onkireissuilla bongattiin viisi eri kalalajia: ahven, särki, salakka, pasuri ja lahna! Osa porukasta alkoi jo suunnittelemaan tulevia kalareissuja ja välinehankintoja. Joillekin mukana olleille ulkoilma; lämmin kesäisen tuulen viima ja kevyt veden pärske kasvoille #getwet olivat kokemuksia jotka saattoivat olla koko kesän kohokohta ja suuri irtiotto arjesta.

Olihan joukossa tietenkin myös kokeneita Lohjanjärven kävijöitä jotka kertoivat vuosikymmenten takaisia tarinoita suurista kuhista, vanhoista veneistä ja maisemien muutoksista. Silti monelle oli kiva nähdä pitkästä aikaa ihan vierestä esimerkiksi Hevossaari, Ollisaari, Immoo sekä Liessaaren ja Hiidensalmen sillat. Vanhat tutut maisemat kirvoittivat monia muistoja nuoruudesta ja lapsuudesta.

 

Ilmojen haltijan suosiollisuus tapahtumapäivää kohtaan oli kruunaus. Porukkaa kävi mukavasti ja veneilemään lähtijöitäkin olisi ollut enemmän kuin tämän tapahtuman puitteissa oli nyt mahdollisuus. Tapahtumapäivässä saattoi olla alkua jostain suuremmasta. Tärkeintä olivat kuitenkin hetket joita eilinen tarjosi jokaiselle osallistujille. Olemme kiitollisia jokaisesta hetkestä joita eilinen tarjosi.

Esteitä ylittämässä: Respecta, OPM ja Ursuit

Terveysväitteitä kalastuksesta – väite 2

TERVEYSVÄITTEIDEN OSA 2

Kalastuksella on paljon enemmän fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia terveysvaikutuksia, kun on tutkittu tai osaamme ajatellakaan. 1,8 miljoonaa suomalaista on ilmoittanut harrastavansa kalastusta. Kansanväestössä on myös suuri ryhmä, joilla ei ole ollut siihen mahdollisuutta.  Näemme, että kalastuksella on potentiaalia olla merkittävä kansanterveyttä edistävä tekijä.

Tämä juttusarja sisältää fysioterapeutin ja hoitajan väitteitä kalastuksen terveysvaikutuksista.

Osalla väitteistä on tutkimuspohjaa, osa on järkeilyyn sekä omaan kokemuspohjaan perustuvia väitteitä, ilman liiallista ryppyotsaisuutta. Väitteistä on suotavaa käydä keskustelua. Erityisen arvokkaita ovat omat kokemukset!

 

Toinen väite: Kalastuksella ehkäistään pitkäaikaisen stressin vaikutuksia

Luin illalla Harvard Mahoney Neuroscience Instituten (HMNI) artikkelin kuinka perhokalastaminen vaikuttaa aivoihin. Artikkelia lukiessani heijastin ajatuksissani useita tutkimuksia ja artikkeleita joita olen lukenut viimeisen puolen vuoden aikana. Sama teema toistuu ja asiantuntijat toteavat kerta toisensa jälkeen, että luonnossa liikkuminen ja kalastaminen rentouttavat kehoa ja mieltä.

Artikkelin lukeminen vei minut lähes kymmenen vuotta taaksepäin, kun olin osallistunut Kelan järjestämälle kuntoutuskurssille. Makasimme liikuntahallissa retkipatjoilla, kun ohjaaja laittoi rentoutuslevyn soimaan. Se soi ainakin 30 minuuttia. Levyllä oli meren kohinaa, joen solinaa ja lintujen laulua. Joku levyllä käski hengittää syvään.

Kelan kuntoutuskurssit ovat paikallaan, mutta muisto rentotusharjoituksesta turhautti minua niin paljon, että oli noustava ylös kävelemään edestakaisin muutaman kerran ja jatkaa vasta sitten. Kilpailevatko nykyajan rentoutuslevyt todellisen luontokokemuksen kanssa?

12088397_836058479847512_6471227491485594720_n

Luonnossa liikkuminen ja kalastus ovat aivoille lääkettä. Rentoutuessa aivot lataavat akkuja ja samaan aikaan kehittävät ongelmanratkaisutaitoja. HMNI:n lääkäri James A. Hensall, MD mukaan rentoutuminen ikään kuin ajaa stressiä pois, joka on ollut yksi suojaava mekanismi antaen ihmiselle reunaehdot suojautuessaan hengenvaarallisilta uhilta. Vaikkemme kohtaa samanlaisia vaaroja ja uhkia kuin ennen, tänä päivänä meitä uhkaa moderni stressi, kuten kiire, elektroniikankäytön lisääntyminen, työttömyys, krooninen sairastaminen, vammat ja vammautuminen, ihmissuhdekriisit ja taloudelliset vaikeudet.

Kun aivot tunnistaa vaaran, se lähettää signaaleja selkärangan hermoja pitkin lisämunuaisille. Kehotukset lisämunuaisille vapauttaa hormonia (adrenaliini), joka auttaa aktivoimaan ”taistele tai pakene”-vasteen vaikuttamalla tiettyihin fysiologisiin prosesseihin, kuten aloittamalla nostaa sykettä ja verenpainetta. Samaan aikaan, hypotalamus signaloi aivolisäkkeelle, joka sijaitsee lähellä aivojen pohjukkaa, vapauttaakseen aineita, jotka kulkevat verenkiertoon lisämunuaisen kuoreen, jossa stressihormoni kortisoli tuotetaan.

Tämä prosessi on täydellinen hätäratkaisu käsitellä lyhyen aikavälin stressiä, sanoo Benson. Hänen mukaan pitkittynyt stressi voi vahingoittaa aivoja ja elimiä. Jos kortisolin tasot ovat liian korkealla liian kauan, immuunijärjestelmä voi vahingoittua, jolloin se lisää alttiutta infektioille ja sairauksille sekä heikentää/vähentää tällä tavalla aivosoluja, heikentäen muistia ja muita hermotoimintoja.

Artikkelissa verrataan perhokalastusta meditatiiviseen toimintaan, jolla rikotaan arjen ratautumia. Perhokalastuksessa ollaan yleensä luonnon ympäröimänä ja siihen yhdistyy hallittu liike ja keskittyminen. Illalla kun menee nukkumaan voi kokemuksiin palata uudelleen ja rentoutua vahvistavien muistojen avulla. Aamulla voi virkistyä odottaen kalakavereiden tapaamista ja kokemattomia seikkailuja tulevaisuudessa.

 

DSC04272

Kirjoittaja

Mari Elal

Lähihoitaja, mielenterveys- ja päihdetyö

Psykoterapeuttiset valmiudet, HPI

Kalastusopas

Iktyocare-opiskelija, TAMK

Älä jätä kalakaveria

1,8 miljoonaa suomalaista on ilmoittanut vuosittain harrastavansa kalastusta. Virkistyskalastuksen psyykkiset, toiminnalliset, sekä sosiaaliset arvot ja vaikutukset kuten mielenrauha, rentoutuminen, virkistyminen, luonnossa liikkuminen, ihmiskontaktit ja mielekäs tekeminen, ovat kaikille ihmisille samat. Kalastuksella on siten todella suuri potentiaali olla merkittävä kansanterveyttä edistävä tekijä. Kaikilla ihmisillä tulisi siten olla mahdollisuus päästä vesille ja kalaan. Vamma, sairaus tai muulla tavoin heikentynyt toimintakyky eivät saa olla esteenä kalastukselle ja vesille pääsylle. Siksi esteet tarvitsee purkaa ja ympäristön palveluita ja rakenteita, sekä toimintavälineistöä kehittää sille tasolle, että luonnon tarjoamia ainutlaatuisia mahdollisuuksia pystytään tarjoamaan mahdollisimman tasavertaisesti kaikille ihmisille.

Esteettömyys liitetään useimmiten pyörätuolia käyttäviin henkilöihin sekä rakenteellisten esteiden poistamiseen/muokkaamiseen.  Suomessa rakentamista ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki sekä sitä täydentävä asetus. Näistä löytyvät keskeiset rakennetun ympäristön esteettömyyttä koskevat säädökset. Esteettömyys merkitsee lähes samaa kuin saavutettavuus. Esteettömyys on laatua, josta hyötyvät kaikki, ei pelkästään liikuntarajoitteiset henkilöt.

 

Esteetöntä kalastusta

Kalastusta ajatellen esteettömyys asettaa vaatimuksia erityisesti palvelujen saatavuutta, välineiden käytettävyyttä ja tiedon ymmärrettävyyttä kohtaan. Tiedon ymmärrettävyydellä voidaan ajatella esimerkiksi kalastuslupien hankkimisen helppoutta sekä kalastusvälineiden ja tekniikoiden oppimista itselle sopivalla tavalla. Esteettömyyteen kuuluu selkeä ohjeistus sekä mahdollisuus muokata toimintaa henkilön yksilöllisten tarpeiden vaatimalla tavalla. Esteettömyys on siten vastaamista paitsi liikuntaesteisten, niin myös esimerkiksi näkö- tai kuulovammaisten tarpeisiin. Esimerkiksi näkövammaisia varten ongintaan kehitetyt äänikohot ovat sovelluksia joita tarvitaan tasavertaisten harrastusmahdollisuuksien edistymiseksi. Lisää sovelluksia tarvitaan, esimerkiksi sopivia vapoja ja keloja toimintakyvyltään erilaisille käyttäjille.

Esteettömyys merkitsee myös ennen kaikkea turvallisuutta ja laatua. Esteettömään ja turvalliseen kalastukseen kuuluu luonnollisesti myös vapojen, vieheiden sekä muiden tarvikkeiden asiallinen säilytys veneessä. Esteettömyys on siten toimivuutta ja turvallisuutta, joka tuo palkintona mukanaan mukavan ja miellyttävän kokemuksen.

Veneilyn vaatimuksista

Esteettömyyttä ajatellen veneen riittävän vakauden ja kantokyvyn lisäksi mahdollisimman helppo veneeseen pääsy on tärkeää. Isommat markkinoilla olevat alukset täyttävät liikuntarajoitteista ajatellen esteettömyyskriteerejä melko mukavasti.  Sopivia malleja ns. pienveneistä ei kuitenkaan ole tarjolla paljoa. Perinteisesti veneet ovat olleet työvenetyyppisiä keulaluukullisia veneitä, sekä lauttamallisia ponttooniveneitä, joihin siirtyminen tapahtuu ramppia tai luiskaa pitkin. Lisäksi Suomessa on rakennettu tai muunnettu lukuisia veneitä pyörätuolinkäyttäjien käyttöön, jotka ovat pääasiassa yksityishenkilöiden omistamia.

 

TheraFish kalastuselämyksiä mahdollistamassa 

Therafish on tuore kahden sosiaali- ja terveysalalla toimivan kalastusoppaan yritys, joka aloittaa toimintansa Lohjanjärvellä tulevana keväänä.

TheraFishin vene, eli ”lautta” mahdollistaa liikkumis- ja toimintakyvyltään kaikenlaisten henkilöiden pääsyn veneilemään ja kalastamaan. Lautta on 21-jalkainen Sun Tracker Fishing Barge, joka on rekisteröity 1+11 henkilölle. Se on vakaa ja tasapohjainen. Kalastamaan lautalle mahtuu mukavasti kalastustavasta riippuen vähintään 6 henkilöä. Pyörätuolipaikkoja on kerrallaan 2. Lautalla on neljä ”heittoistuinta”, joista keulan kaksi istuinta irrotetaan pyörätuolin käyttäjän/käyttäjien toimiessa veneessä.  Lautalle pääseminen on mahdollista ramppia pitkin laiturilta.  Pyörätuolin käyttäjälle on usein tärkeää, että veneeseen pääsy on mahdollista nimenomaan omaa henkilökohtaista pyörätuolia käyttäen. Usein ainoastaan omassa yksilöllisesti muotoillussa/valitussa pyörätuolissa on mahdollista saavuttaa ergonomisesti sellainen asento, joka täyttää pidempään istuessa sekä mukavuuskriteerit, että mahdollistaa hyvän toiminnallisuuden.

 

Ponttoonien ansiosta lautalla istutaan ’korkealla’, joka mahdollistaa esteettömän näkyvyyden sekä maisemien katseluun että kalastukseen. Myös vavan käyttö on helpompaa kalastaessa. Ponttoonilautan korkeus mahdollistaa sen, että lautalta on helppo kalastaa myös istuen. Lautta on esteettömyydestään johtuen ihanteellinen vene paitsi pyörätuolin käyttäjille, myös tilaa ja vakautta tarvitseville ikäihmisille sekä lapsille. Lautalle on täten helppo tulla vaikka perheen kolme sukupolvea! Lisäksi voi mukaan voi ottaa vaikka kuopuksen rattaat sekä tietenkin perheen koiran tai vaikka molemmat.

Kalastusmuodoista lautalla toteutamme heittokalastusta, jigausta (heitto/vertikaalijigaus) vetouistelua, sekä ongintaa. Laaja tarjonta erilaisista kalastusmuodoista mahdollistaa toimintaa sekä mieltymyksiltään, että toimintakyvyltään erilaisille kalastuksen harrastajille.

 

Tervetuloa TheraFishin mukaan!

Esa Keino
Kalastusopas
Fysioterapeutti (YAMK)

Terveysväitteitä kalastuksesta

Kalastuksella on paljon enemmän fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia terveysvaikutuksia, kun on tutkittu tai osaamme ajatellakaan. 1,8 miljoonaa suomalaista on ilmoittanut harrastavansa kalastusta, joten harrastuksella on todella suuri potentiaali olla merkittävä kansanterveyttä edistävä tekijä… 

Tämä juttusarja sisältää fysioterapeutin väitteitä kalastuksen terveysvaikutuksista.

Osalla väitteistä on tutkimus/faktapohjaa ja osa on järkeilyyn sekä omaan kokemuspohjaan perustuvia väitteitä, ilman liiallista ryppyotsaisuutta. Väitteitä puolesta ja vastaan saa esittää, olkaa hyvät. Erityisen arvokkaita ovat omat kokemukset!

Kalastuksella ei ole ainoastaan lompakkoa ohentava, vatsaa turvottava ja huonoa vointia tuottava vaikutus. Jaetaan yhdessä kokemuksia!

Ensimmäinen väite:

  • Kalastus kehittää tasapainoa

Hyvä tasapaino on turvallisen liikkumisen perusta. Sairaudet ja ikääntymisen myötä tulevat muutokset rappeuttavat tasapainojärjestelmää. Tasapaino koostuu kolmesta eri aistijärjestelmästä: näkö, sisäkorvan tasapainoelin, sekä nivelten asentotuntoa välittävät ääreishermot (proprioseptiikka).

Tasapainoa voidaan parantaa ja sen heikkenemistä voidaan hidastaa säännöllisellä tasapainoharjoittelulla, joka harjaannuttaa kehon säätelyjärjestelmiä toimimaan optimaalisella tavalla. Kaatumisalttius ja esimerkiksi riskit saada luunmurtumia vähenevät harjoittelulla huomattavasti.

Ensin pitää todeta että tasapaino on aina yksilöllinen ja muuttuva ominaisuus. Nuorallatanssija ei välttämättä saa kalastuksesta suurta haastavaa lisäarvoa tasapainonsa kehittämiseen, mutta erityisesti monelle vammaiselle ja ikäihmiselle esimerkiksi istumatasapainon kehittäminen on arjen toimintakyvyn edistämiseksi todella merkittävää. Tällöin tasapainoa pystytään harjoittamaan istuen tapahtuvalla kalastuksella.

 

DSC01604

Lohjanjärvi 2014

Ikäihmisille suositellaan keinutuolissa keinuttelua muun muassa tasapainon vahvistamiseksi. Voidaan ajatella että veneen keinunta vesillä ajaa saman asian kuin keinutuoli, paitsi on vielä tehokkaampaa. Vene keinuu eri suuntiin, kovempaa, hiljempaa, eikä sen keinumista aina pysty ennustamaan. Se ikään kuin ”ravistelee” kehoa, jolloin tasapainoon vaikuttava järjestelmä on koetuksella. Säännöllinen tasapainoharjoittelu vaikuttaa tutkitusti tehokkaasti, joten voidaan ajatella että mitä enemmän olet vesillä, sitä parempi tasapainosi on. Esimerkiksi vesillä ja luonnossa ikänsä olleille vanhuksille vesille pääsy vanhemmallakin iällä on henkisten virkistävien vaikutusten lisäksi siis myös erittäin hyvää harjoitusta hyvän tasapainon ylläpysymiseksi.

 

 

Aktiivista vapavälinein tapahtuvaa kalastusta voidaan harrastaa hyvin monipuolisilla tavoilla. Raskaassa heittokalastuksessa painavista välineistä johtuen vipuvarret koettelevat aktiivisemmankin kalastajan tasapainoa. Kehon liike, lihasvoima ja vaatimukset tasapainon ylläpysymiselle ovat erilaiset kuin ultralight-välineillä heittäessä. Vertikaalijigausta ja pilkkimistä tehdään puolestaan pitkälti istuen, joten nuo kalastusmuodot eivät lähtökohtaisesti vaadi tasapainolta niin paljon ja siksi sopivatkin monelle asiakasryhmille, kuten ikäihmisille hyvin ja ovat silti tasapainon harjoittamisen suhteen riittävän haastavia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Matkakoski 2014

Perhokalastuksessa on erittäin paljon tasapainoa kehittäviä elementtejä. Kulkeminen vaikeakulkuisessa maastossa esimerkiksi joen rannalla, kivien päällä tasapainoillen ja kosteikoissa tarpoen, pajukon läpi itseään raivaten, koskessa virtaavaa vettä vastaan liukkaiden kivien päällä taistellen on ehkä parasta tasapainoharjoitusta mitä kalastaessa voi saada. Koko keho tekee töitä päästä varpaisiin. Silmät auki, kieli keskellä suuta, nilkkojen, reisien ja keskivartalon lihakset jännittyneenä ja valmiina reagoimaan ettei virta vie. Toisaalta perhokalastusta voidaan helpottaa esimerkiksi omilla kalastuspaikkavalinnoilla siten, ettei se vaadi tasapainolta niin paljoa ja homma on huomattavasti turvallisempaa ja soveltuvampaa erilaisille asiakasryhmille.

 

 

Tasapainoharjoittelukin kannattaa kalastaessa tehdä turvallisuusseikat huomioiden. Kengät kunnossa, riittävät turvavarusteet päällä, veneen pohja esteetön ja mahdollisimman kuiva. Kalastuksessa on paljon tasapainoa kehittäviä elementtejä. Ei muuta kun vavat käteen ja reenaamaan!

 

Kirjoittaja: Esa Keino

Tervetuloa!

Luonnon vaikutusta ihmisen terveydentilaan on tutkittu melko laajasti. On esimerkiksi tutkittu, että
masennuspotilaille pelkästään kävely sairaalan pihassa tai puistossa auttaa. Potilaita pyydettiin
kävelemään joka päivä muutaman tunnin ajan ja vain nauttimaan ja katselemaan ympäristöä. Jo tällä oli
parantava vaikutus. Tutkimuksin on myös osoitettu, että kaksi vuorokautta luonnossa aiheuttaa
aivotoiminnassa samanalaista syvärentoustilaa, joka saadaan meditaatio- tai joogaharjoituksilla. Luonto on
niin voimallinen stressin poistaja, että jopa luontokuvien katselu vähentää aggressiivisuutta ja stressiä.
Vesi luonnon elementtinä on virkistävä ja voimistava. Veden vaikutuksen sanotaan olevan ennenkaikkea
tunteita rauhoittava.